Kuljetusotteita ja kinkkua

Tässä sitä olla möllötetään kultaisella kotikasarmilla kinkussa, 2. JK kun on nyt virka-apuvalmiudessa. Vaikka sitä tietysti mieluummin olisi vapailla, niin eipä tämä gineskään nyt erityisemmin harmita, koska asia on ollut pitkään tiedossa, ja siihen on osannut henkisesti varautua.

Muutenkin luvassa lienee varsin leppoisa viikonloppu, sillä oikeastaan ainoa erityisempi ohjelmanumero on huominen ampumataitotesti. Ampumaradallakin ollaan jo sen verran monta kertaa käyty, että reissu kaikkine käytäntöineen hoitunee jo jonkinmoisella rutiinilla. Itse suorituksessa täytyy kyllä panna parastaan, sillä ATT:n kiitettävästä suorituksesta olisi tyrkyllä kuntoisuusloma. Jos vaikka kävisi pieni ihme ja ampuisin ennätyshyvin… Ainahan sitä voi toivoa.

Sunnuntain ohjelma näyttäisi koostuvan lähinnä ruokailuista, jotka tosin ovat aamiaisesta lähtien maastomallisia.


***

Tämä päivä kului MPKK:n liikuntasalissa voimankäytöllisiä kuljetus- ja hallintaotteita treenaten. Kyynärlukkoa, rannelukkoa, käsikaatoa, vartalokaatoa, vaihtokaatoa sun muuta poliisisarjoistakin tuttua tuli treenattua ja koettua niin suorittajana kuin asiakkaanakin. Ihan hauskaa puuhaa tuokin.

Eipä tosin ole seitsemän palvelusviikon aikana vielä hiki virrannut yhtä paljoa kuin tänään, mikä on osittain männäviikkojen pakkaskelien ansiota, mutta pitkälti kyllä homman rankkuuden ansiota. Itse harjoittelu oli varsin fyysistä - ei sinänsä erityisen rankkaa, mutta paikoin kivuliasta ja sopivasti hikistä - mutta alkulämmittelyt palomiesotteineen, taistelijaparin raahaamisineen sun muine parin painoa vastaan tehtyjen harjoitteineen olivat kyllä jo varsin rankkoja. Juuri nyt on päivän rääkin jälkeen ihan reipas olo, mutta saa nähdä, ovatko paikat huomenna kipeinä.

***

Nyt kun olemme jo viikon vanhoja kaartinjääkäreitä, eikä P-kauttakaan ole jäljellä enää kuin vaivainen viikko, alkaa joissain kasarmielämän käytännöissä huomaamaan vähittäisiä (paino sanalla vähittäisiä) positiivisia muutoksia aiempiin viikkoihin.

Tykkihallin TV-tilaa saamme nykyään käyttää vapaasti vapaa-aikaan sekä hiljaisuuden alettua. Tätä mahdollisuutta täytyy toki mennä heti tänään hyödyntämään Suomi-USA -lätkämatsin takia. Olympiajääkiekkoa tosin on aiemminkin ollut mahdollista käydä katsomassa; mm. eilen halukkaat saivat mennä aamuviideltä jännäämään tsekkimatsia. Itse en vaivautunut tuolloin heräämään, mutta kolmannen erän lopun kerkesin aamiaisen jälkeen nähdä. Suomen ensimmäinen maalin tosin ainoastaan kuulin, sillä hurraaminen kuului kaksi kerrosta ylempänä olevaan tupaan varsin selvästi.

Tänään oli myös ensimmäinen VKV- eli varuskuntavapaamahdollisuus. Saarelta olisi siis saanut poistua nyt iltavapaiden aikana. Itse en sitäkään mahdollisuutta viitsinyt tänään hyödyntää, mikä näin jälkiviisaasti katsottuna oli hyvä ratkaisu. Näin siksi, että vapaanalkamiskommervenkit kaappitarkastuksineen ja ilmoittautumisineen jostain syystä venyivät ja venyivät, ja kolmituntisista vapaista meni yli puoli tuntia jo niiden takia. Mutta ehkäpä tässä viikonloppuna voisi ehtiä kokeilemaan saareltakin poistumista. Meidän joukkue kun ei onneksi ole virka-avussa, niin se on mahdollista.

Muutenkin kuluneet palvelusviikot alkavat jo näkyä menossa ja meiningissä. Tuli tänään kiinnitettyä huomiota, että vaikkapa muonituskeskukseen tahtimarssina meno ja sieltä tulo alkavat olla jo aikas rutinoitunutta touhua. Olisipa hauska nähdä videolta, miltä sama suoritus näytti vajaat pari kuukautta sitten…