Vaihteleva välisota

Neljäs ja viimeinen leiriviikko 2. JK:n pasikuskiurallani on nyt takanapäin. Kuusi päivää pyörittiin aluksi Helsingin, sitten Hämeenlinnan seutuvilla alueellisessa sotilaspoliisiharjoituksessa, joka toimi muutaman päivän päästä kotiutuvien I/10 -spollejen loppusotana. Oma TJ:nikin ehti viikon mittaan tippua jo alle satasen.


Maanantai 27.9. - Leirin käynnistelyä

06:22 Aamiainen on syöty, ja kävelen pasiparini kanssa kohti kuljetuskeskusta. Kuljetuskomppanian pihalla on pari tuttua kuskia, moikkaamme nopeasti. Syksyinen aamu on pimeä ja yllättävän kylmä. Kukesin pihasta kiihdyttää pois muutaman kuorma-auton ja muutaman maastoauton letka.

06:34 Pasihallista kuuluu Valmetin moottorien rötkötystä, metalliovien kalinaa ja kuskien huutoja, kun viittä leirille lähtevää vaunua käynnistellään. Ajovalot valaisevat pakokaasuista ilmaa. Aamukin alkaa vähitellen sarastaa.

11:08 Varo-oppitunti oli ja meni, samoin joukkuekamojen pakkaus. Ollaan Hevoshaan kentän laidalla treenaamassa suojeluvaroitusta ja suojeluhälytystä - ihan P-kauden hommia siis. Onneksi ei harjoitella kauaa, eikä edes kovin huolella.

13:06 Kaasuturbiinien humina kuuluu taustalla, sillä olemme Vuosaaren voimalaitoksen alueella. Seison rynkky kädessä pöpelikössä ja toimin suojamiehenä telttojen pystytyksen aikana. Sää on tuulinen ja viileä, mutta onneksi poutainen.

16:02 Paremman tekemisen puutteessa olemme pasiparin kanssa rötväilleet jokusen tovin Pasin miehistötilan lattialla tuulensuojassa. Alikessu käy kolkuttelemassa ovella, ja ilmoittaa, että levätkäähän lisää. Tiedämme sen tarkoittavan yöllisiä ajoja.

19:20 Torkahdeltua tuli, mutta kylmyys vähän haittasi. Syön päivällistä voimalaitoksen takapihalla, ja päätän seuraavaksi etsiä repusta pitkät kalsarit.

21:34 Sijainti: Herttoniemi, vanhan poliisiaseman takana oleva pöpelikkö. Tehtävä: eristä taistelijaparisi kanssa rakennuksen etelä- ja länsisivu. Sisällä on käynnissä etsintä- ja kiinniottocase.


Tiistai 28.9. - Vaunuhommia ja siirtyminen Hätilään

00:50 Hetkinen ehdittiin olla ryhmityksessä, ja mutta nyt olemme komppanian voimin Vuosaaren satamassa. Etsintä- ja kiinniottotehtävä laivassa, bravo-joukkueemme eristää. Me kuskit istumme pasissa, odottelemme, kuuntelemme pienen matkaradion kähinää, ja ehkä torkahtelemmekin.

03:15 Telttaan nukkumaan, vihdoin. Ulkoilman kirpeys vaihtuu makuupussin ja kaminan lämpöön. 

10:20 Teltassa ei ole enää järin lämmin, sillä kukaan ei ole tainnut pitää kipinää muutamaan tuntiin. Nukuttua tuli kuitenkin hyvin ja pitkään. Gonarotsi päälle, ulos teltasta ja aamiaista syömään. Syysaurinko valaisee voimalaitosta ja sen pihametsikköä. Sää on edelleen raikkaan viileä, mutta nyt on päällä sen verran vaatetta, ettei tarvitse hytistä. Leirifiilis on nyt :), kun se yön tunteina ehti jo välillä olla :/

13:05 Olemme ajaa hurauttaneet Santahaminaan. Kuskit komennetaan mukaan treenaamaan maastoetsintää. Vesitornin mäen metsikköä haravoidaan avorivissä tovi jos toinenkin, eikä ketään erityisemmin kiinnosta.

14:40 Varsinainen useamman joukkueen etsintä- ja kiinniottotehtävä Santiksen metsämaastossa alkaa. Pasimme öljynlauhdutin vuotaa jäähdytysnestettä, ja onneksi tajusimme avata suumme asiasta juuri oikealla hetkellä. Saamme käskyn jäädä vaunulle odottamaan liikenneturvallisuusupseeria, kun muu joukkue lähtee haravoimaan metsikköä. Joukkueemme toisenkin pasin kuskit meinaavat jäädä vaunuunsa, mutta alikessu kiirehtii kysymään heiltä, että onko teilläkin pasihommia. Kolmannen paikalla olevan pasin kuski ehtii huutaa, että ei niillä mitään ole. Joutuvat siis lähtemään mukaan, ja kiireesti. Kiinnostuksen näkee naamasta. Me lähtöpisteeseen jäävät nauraa hörähtelemme keskenämme. 

15:20 Paikalla käväisee kukesin skappareita ja huoltolan työnjohtaja. Kiristelemme letkujen kiinnityksiä, ja vuoto saadaan kuriin. 

18:08 Vuosaaren ryhmitystä puretaan. Seisoskelen voimalaitoksen reunaportilla kulunvalvontapisteellä ja availen intin autoille porttia. Välillä ehdin opastaa eksynyttä venäläistä rekkakuskiakin. Mahtoikohan ihmetellä voimalaitoksen portilla täydessä taisteluvarustuksessa olevaa "vartijaa"? 

19:01 Katselen pasin ratin takaa Kehä kolmosta ja komeaa auringonlaskua. Bravo-joukkue moottorimarssii kahden pakun ja kahden pasin voimin kohti Hämeenlinnaa.

21:15 Hätilässä on pilkkopimeää ja komea tähtitaivas. Kapteeni piti lyhyen puhuttelun, ja muistutti, ettemme saa hävitä tulevissa taisteluissa runosuomalaisille elämäntapataitelijoille. Nyt putsaillaan aseita.

22:55 Bravo-joukkueelle osoitettuun majoituspaikkaan ei mahtunut kuin yksi teltta, mutta eipä joukkueemme KP-taistelijoiden vahvuuskaan ole tällä hetkellä kuin 18. Niinpä tosiaan ahtaudumme kaikki yhteen puolijoukkuetelttaan. Tiivis tunnelma on, mutta kyllä sinne mahtuu. Kipinävuorot sovitaan puolituntisiksi, makuupaikkojen mukaan vastapäivään kiertäväksi. Ainoa poikkeus olemme me pari kuskia, joiden yli hypätään.


Keskiviikko 29.9. - Tetsausta ja saunomista

06:31 Heräsimme, puimme taistelukamat, söimme aamupalan ja nyt aamujumppaamme läheisellä kentällä. Punnerruksia, reppuselässä kantamista, kottikärrykävelyä jne.

08:15 Ampumaradalla ampumassa jonkinlaista sovellettua rk-ammuntaa. Etäisyys 50 metriä, erilaisia häiriönpoistoja, tuplalaukauksia pillinvihellyksellä. Sää on sumuisen kalsea ja fiilis neutraali; ei juuri kiinnosta, mutta ei nyt niin harmitakaan.

10:05 Sovellettu ammunta jatkui pistoolillisilla tappelijoilla. Me pistoolittomat palasimme ryhmitykseen putsailemaan rynkkyjä.

10:20 Istumme pasiparini kanssa vaunussa ja kuuntelemme radiota. Siellä puidaan Häkämiehen työryhmän esitystä siitä, että varusmiespalvelus voisi jatkossa kestää osalla vain neljä kuukautta. Joku haastateltava epäilee, että ehdittäisiinkö siinä ajassa kouluttaa riittävät perustaidot. Olemme sitä mieltä että ehdittäisiin, eikä tekisi edes tiukkaa. (Takana 262, edessä 100 aamua)

15:45 Joukkueen hyökkäysammunta kovilla kudeilla metsämaastossa. Takana on yksi ohjattu liikerataharjoittelu, ja nyt on kovan vedon vuoro. Olen pasin johtajanluukussa rynkyn kanssa, ajelemme pienen lenkin metsätiellä, kunnes pöpeliköstä ponnahtaa pari Janter-maalitaulua. Vaunu seis, avaan tulen, heitän savun, peruutamme vähän matkaa, jalkautamme taistelijat ja ajamme pasin ilmasuojaan. Ensimmäistä kertaa kunnon taistelua vaunun kera.

15:53 Pasi jätettiin ilmasuojaan, ja me kuskit liityimme kolmosryhmään vahvistamaan joukkuettamme. Nyt sitten tetsataan 800 metrin maastoveto. Välillä mennään avojonossa, välillä avorivissä, välillä syöksyttään partioittain ja ammuskellaan janttereita kovilla. Näissä hommissa ei tosiaan tarvitse pooloa tai pitkiä kalsareita.

16:45 Täytyy sanoa, että hyvä fiilishän tuosta tetsaamisesta tuli. Siis siinä mielessä, että hommaa oli kiva kokeilla, kunhan sitä ei tarvitse joka päivä tehdä. Tämä oli oikeastaan ensimmäinen kunnon joukkuekoossa tehty metsämaastohyökkäys koko palvelusaikana, ja ratakin oli sopivan pitkä ja vaihteleva. Ja ainahan näissä kovilla suoritettavissa taisteluammunnoissa itse kukin on paremmin hommassa mukana, kun töhöilyyn ei ole varaa ja sitä myös valvotaan. Ihan hyvää palautettakin saimme vedostamme.

18:35 Turisemme alfan pasikuskien kanssa niitä näitä, kun sotilaskotiauto saapuu paikalle. Jos osaa kuvitella lapset ja jäätelöauto -efektin potenssiin kaksi, voi arvata, miltä sodeautoa läheiselle kentälle seurannut varusmiesjoukko näyttää.

19:15 Kuivaharjoittelemme suojueen toimintaa henkilönsuojauksessa. Hämärän kentän laidassa oleva sodeauto taitaa viedä porukan huomiota.

20:05 Munkkikahvit ja limuvarastotäydennys.

20:28 Saavumme pasilla saunan pihaan.

20:38 Kiukaan kivien alla on reikä, joista vesi pääsee palotilaan. Löylyt jäävät laimeiksi, mutta sekään ei saunomistunnelmaa liiemmin latista.

22:04 Saunanraikas ja hyväntuulinen joukkue ahtautuu taas yhteen telttaan nukkumaan.


Torstai 30.9. - Pasikuskin päivä, taas

07:57 Aamu on ollut huomattavan sumuinen, mutta Hätilänvuoren huipulle saapuessamme ilma alkoi kirkastua. Utua on enää edessä avautuvassa ampumalaaksossa. Aamuaurinko paistaa syksyiseen tapaan matalalta ja ruskakin on päässyt täällä päin jo suht hyvään vauhtiin.

08:16 Tarkkuuskivääriammunan arvioitava suoritus on lähtenyt käyntiin. Tehtävään kuuluu rynkkyjen ja tarkkuuskivääreiden kohdistelua, pitkälanka-antennin asentamista ja lopulta myös pitkänmatkan ammuntoja. Maaleja oli eri etäisyyksillä 200 metristä aina 735 metriin. Kaikille ei ollut kuitenkaan tarkoituskaan riittää hommaa, joten me loput vietämme aamua mukavasti nuotion ympärillä torkahdellen.

09:28 Arvioitava suoritus on ohi, ja kaikki pääsevät kokeilemaan ammuntaa pitkillä etäisyyksillä ja tarkkuuskiväärillä. Viisi kutia ei näköjään riitä niin vankan kokemuksen saamiseen, että olisin osunut, mutta ei kai pasikuskin mikään tarkka-ampuja tarvitse ollakaan.

11:44 Hernekeitot tuli syötyä, ja tässähän sitä istuskellaan pasissa odottelemassa ajan kulumista.

13:54 Suojueammunta menossa. Vip-henkilöä ja suojuetta kuljetettiin kahdella pasilla noin puolen kilometrin matka, kunnes matka tyssäsi "miinoitteeseen". Suojue jalkautui ja lähti metsään, ja me kuskit jäimme vaunuun. Mikäs tässä radiota kuunnellessa ja suklaata syödessä.

16:55 Ryhmityksen purkua ja päivällistä. Ohessa myös taskujen irroittamista taisteluliivistä, sillä iltasella on tarkoitus kuitata Kasi-simulaattorin liivit.

18:47 Hätilästä on siirrytty Panssariprikaatin alueelle Parolannummelle. Kukin on käynyt kuittaamassa itselleen Kasi-järjestelmän taisteluliivit, kypäräosan ja aseen lasertähtäimen tulevia taisteluita varten. Nyt olemme kahdeksan pasikuskin voimin saamassa perehdytystä pasien varustamisesta simulaattoritaisteluita varten. Systeemi tunnistaa vaunun saamat osumat, ja kertoo kaliiberin ja osumakohdan perusteella vaikutuksen. Rynkky ei aiheuta muuta kuin ääniefektin vaunun sisäpuhelujärjestelmässä, mutta järeämmät aseet aiheuttavat sitten tuhoakin. Esimerkiksi moottoriin osuttaessa tulee ilmoitus "ajoneuvo liikuntakyvytön", ja miehistötilan osuessa tulilinjalle saattaa tulla miehistötappioita.

21:15 Muu joukkue lähti suojelukoulutukseen, eli puki sadeasut ja nasset sun muut päälle, mutta me kuskit jäimme virittelemään vaunuihin simulaattorivehkeiden piuhoja ja laitebokseja. Jonkinlainen KSE kai tämäkin?


Perjantai 1.10. - Simulaattoritaistelu

00:04 Syysilta on säkkipimeä ja kylmä. Siirrymme Parolannummelta muutaman kilometrin päähän metsäalueelle, jonne on määrä ryhmittyä puolustukseen.

01:26 Joukkue ryhtyy kohta pienimuotoiseen asemaralliin tulevan suoja-aseman ja harjoitustaloaihioihin sijoitettujen tuliasemien välillä. Kuskit saavat luvan lähteä nukkumaan, tosin telttaa ei ole vielä pystyssä. Pasikin on näillä keleillä varsin kylmä ja muutenkin täynnä varusteita, joten päätämme mennä yhteen harjoitustaloon makuupusseinemme. Talo on tosin vähän imarteleva nimitys, sillä ovien ja ikkunoiden paikoilla oli aukot, ja kivijalan tilallakin kolmenkymmenen sentin rako. Lämpötila oli siis tasan sama kuin ulkona.

07:28 Heräämme, kun taloaihioon tulee taistelijapari puolustukseen. Yllättävän hyvin sitä tuli nukuttua ja tarettua pelkän makuupussin turvin.

07:49 Aamiainen louhittu, ja oma tuliasema osoitettu. Tappelukamat päälle ja istuskelemaan. Tilanne on vielä rauhallinen.

09:06 Radioliikenne alkaa kertoa, että tilanne on perkelöitymässä. Komppaniamme muita joukkueita vastaan on jo hyökätty, ammuskelun ääniä kuuluu jostain kauempaa, ja liivien puheäänikin ilmoittelee vähän väliä epäsuorasta tulesta. Sitä ammutaan kuitenkin vasta kilometrin päässä.

10:14 Tilanne vaikuttaa rauhalliselta, ja joukkueenjohtajan käskystä siirtelemme paseja taktisempiin paikkoihin. Toinen on jo siirretty, ja olen juuri alkamassa käsimerkein ajattamaan toista vaunua, kun takana aletaan ammuskella. Tankinkin ääni kuuluu jostain kauempaa. Säntään vieressä olevaan taloon, jossa tuliasemani sijaitsee.

10:56 Taistelukosketus jäi lyhyeksi ja puolustus piti. Vihollista ei kyllä ollutkaan kuin kourallinen. Pari omaa loukkaantui, toisen taisteluliivi ilmoitti puheella vasemman jalan haavoittuneen, toinen oli taas saanut jonkinmoisen päävamman. Lääkintämies kävi kenttälääkintäsimulaattori-kämmentietokoneellaan naputtelemassa tarvittavat toimenpiteet, toimitti loukkaantuneet evakuontipisteelle, ja nyt olemme lähdössä evakuoimaan loukkaantuneita joukkosidontapaikalle.

13:06 Panssarihälytys! Tankin ääniä kuuluu, samoin laukauksia. Omaan tuliasemaani ei näy vielä mitään.

13:07 Taisteluliivi ilmoittaa: Epäsuora tuli, 80 metriä, 70 metriä. Heittäydyn maihin. Tuhottu.

13:08 Ei auttanut maihin meno tällä kertaa, simulaattorin todennäköisyyslaskenta sattui arpomaan meikäläisen kuolleeksi. Harmi, olisi sitä nyt vähän halunnut ehtiä paukuttelemaankin. Nyt täytyi ottaa kypärä pois tuhoutumisen merkiksi ja jäädä istuskelemaan. Taisteluliivin VR:n kuulutusääntä muistuttava, ellei jopa sama naisääni toistaa tasaisin välein tylyä sanomaansa. Tuhottu.

13:50 Viholinen oli jo tovi sitten jyrännyt koko joukkueemme varsin tehokkaasti. Panssarivaunuja ei onnistuttu tuhoamaan, ja kun jalkaväki sai ryminällä yhden talon haltuun, loppu olikin sitten menoa. Vain pari ulkohuussissa ollutta taistelijaamme säästyi. Seisomme kolmirivissä, joka kuulostaa melko tragikoomiselta, kun kaikkien liivit hokevat epätahtiin tuhottu, tuhottu, tuhottu. Rakentavan palautteen jälkeen saamme käskyn ottaa iltapäivätorkut lämmittävässä auringonpaisteessa.

16:01 Istumme Panssariprikaatin Simulaattorihallin luokkahuoneessa ja näemme skriiniltä päivän kahden taistelukosketuksemme kulun. Maastokartapohjalla näkyy animoituna jokaisen taistelijan ja vaunun liikkeet ja tuhoamiset. Varsin avartavaa. Viimeistään nyt tajuaa, että näitä simulaattoritaisteluita pitäisi olla paljon enemmän - ihan eri meininkihän näissä on kuin pelkillä paukuilla räiskiessä.

19:18 Ilta alkaa olla pimennyt ja leirinuotio lämmittää. Kotiutuvat spollet toteavat, että tässähän on viimeinen yhteinen leiri-ilta käsillä. Olemme leppoisassa notskitunnelmassa mukana, vaikka aamuja onkin jokunen enemmän.

21:10 Kuljetuksensuojaus menossa. Itse olen ensimmäisessä pasissa johtajana, perässä tulee telavaunu, joka kuvaa jotakin mitä lie arvokasta kuljetusta, ja sen perässä toinen pasi. Taas täytyi vaununjohtajana raapia päätään, että mitähän sitä tekisi, kun mikään ei taas tunnu toimivan. Telavaunumiehillä taitaa olla omat säädöksensä, jotka vaativat varsin pitkää turvaväliä nopeuden noustessa, ja spollealikit taas hermostuvat, jos väli vähänkin kasvaa, koska suojueajossa ajoneuvojen pitäisi ajaa mahdollisimman lähellä. Tässähän sitten körötellään. Luvattua reittiopastustakaan ei näy, ja radiolla tavoittaa jostain syystä vain vaunumiehet ja alfa-joukkueen johtajat, muttei lainkaan omia johtajiamme.

22:40 Kuljetus saatiin kuin saatiinkin perille. Simulaattorivehkeet olivat käytössä, mutta vihollista ei näkynyt. Nyt ollaan taas ryhmityksessä. Kuskit ja pari vemppaa saavat käskyn ryhtyä teltanpystytykseen, sillä kuljettajien lepoaika täytyy taas saada täytettyä.

22:56 Pykäämme puolijoukkuetelttaa pystyyn pimeässä, kun läheisen aukean takaa avataan yllättäen tuli. Hivenen harmittaa, että taisteluvarustus tuli jo kevennettyä pois, muuten olisi voinut mennä vähän paukuttelemaan. Nyt täytyi tyytyä kuulosuojainten pukemiseen ja jatkaa teltan pystyttämistä. Valokuri tekee siitäkin hommasta kyllä suhteellisen haasteellista.

23:20 Teltta on pystyssä ja kaminassakin tuli. Lyhyt taistelukosketuskin on ohi, jokunen vihollinen ampui aukean takaa, jokunen palloili ihan ryhmityksen kupeessa. Laukauksia vaihdettiin, mutta kukaan ei tainnut haavoittua tai kuolla. Kaikki loppui yhtä nopeasti kuin oli alkanutkin. Me kuskit rupeamme nukkumaan, ja suurin osa muistakin taistelijoista tulee telttaan huilaamaan. Ulos jäävät vain vartiomiehet.


Lauantai 2.10. - Kaivattu kotiinpaluu

02:04 Herään täyteen ahdetussa teltassa huudettuun hälytykseen ja sitä seuranneeseen säpinään. Käännän kylkeä. Ulkona aletaan taas paukutella, joten täytyy vielä laittaa Peltorit korville.

06:00 Herätys, aamupala, tappelukamojen pukeminen, pasin Eberspächerin käynnistäminen ja lisäohjeiden odottelu.

08:05 Taas ollaan kuljetusta suojaamassa. Vähän yli puolimatkassa kohti Parolannummea annetaan suojeluvaroitus. Vaunu seis ja porukka alkaa kiskoa sadeasuja ylleen ja ottaa kaasunaamareita käden ulottuville.

08:14 Suojeluhälytys. Ajamme leveää maastouraa pitkin, joten voin huoleti pukea nassen naamalle ajon aikana. 

08:50 Panssariprikaatissa olemme käyneet puhdistuspaikalla ja nyt ryhdymme palauttamaan Kasi-liivejä. Pasien simulaattorivarustuksen irroittamisessakin menee hetkonen.

11:41 Joukkuekaluston laskeminen ja siihen päälle lihakeittoa nuotion äärellä.

12:15 Vaunu mars kohti Helsinkiä. Sumu hallitsee edelleen maisemaa.

14:16 Seisomme kolmirivissä kultaisen kotikasarmin edessä Santahaminassa, aurinko paistaa ja jopa lämmittää.

16:44 Kuljetuskeskuksella oli vipinää, kun paseja, maseja, transporttereita ja muitakin ajoneuvoja putsailtiin ja tankkailtiin. Pasia sai taas jynssätä sekä sisältä että ulkoa ihan tosissaan, ja silti lopputulos oli vain menettelevä. Nyt olemme taas kasarmin pihassa, jossa liikenneturvallisuusupseerit, kuljetuskeskuksen skappareita siis, tarkastavat vaunuja. Huomautettavaa ja pisteliäitä kommentteja riitti, kuten odotettua, mutta kyllähän ne vaunut kuitenkin lopulta läpäisivät palautustarkastuksen.

17:16 Leirikamat ovat röykkiössä tuvan lattialla. Vielä täytyisi jaksaa laittaa ne kaappiin.

19:33 Komppania on järjestynyt luokkaan. Kapteeni kertoo muun muassa, että komppania onnistui simulaattoritaisteluissa tuhoamaan määrällisesti enemmän omia kuin vihollisia, mikä sai aikaan pienoisen naurunremakan. Sen verran hyväntuulinen kapu kuitenkin oli, ettei viikko kokonaisuudessaan tainnut sentään ihan penkin alle mennä.

***
Jos KASI-taistelusimulaattori jäi mietityttämään, niin tässä on pari linkkiä. Googlella löytää lisää.
http://mil.fi/ruotuvaki/index.php?action=read_page&pid=95&aid=1552
http://www.varusmiespalvelus.fi/ruotuvaki/kuvareportaasit/kasi.html