Kruisailua keskustassa

Pasikurssia pukkaa edelleen, joten päivät ovat kuluneet jo varsin tutuksi käyneen vihreän teräsmöhkäleen kyydissä. Sijaintipaikka vaunussa on päivän mittaan vaihdellut totuttuun tyyliin; takaluukuissa matkustamisen lisäksi on toki tullut istuttua ajajan penkillä ja seistyä johtajan tornissa. T-paitakelit ovat vaunulla ajellessa taas toistaiseksi historiaa, mutta sadepisarat ovat sentään aika hyvin ymmärtäneet olla tippumatta ajojemme aikana.

Maanantai kului vielä Santahaminaa ristiin rastiin kierrellessä, sillä ajoa ja johtamista täytyy olla kumpaakin kasassa neljä tuntia, ennen kuin vaunulla voi lähteä ajelemaan saaren ulkopuolelle. Ei nuo nelituntiset vielä mitään, mutta kun vaunuryhmässä on se kuusi jamppaa, joiden kaikkien täytyy saada ajomäärät täyteen, niin kyllähän siinä saaren pasinmentävät reitit alkavat lopuksi olla varsin tuttuja...

Tiistaina aamupäivästä treenattiin vaihtelun vuoksi vähän renkaanvaihtoa, ilmanottoa ja -antoa sekä Pasin naamioimista. Iltapäivästä jatkettiin taas kovaa ajamista, ja saatiin viimein kaikille tarvittavat saaritunnit täyteen. Sitten vaan nopsasti pesuhallin kautta kohti portteja! Olipa muuten varsin vapauttava fiilis, kun päästiin viimein hurauttamaan pasilla Hevossalmen sillan yli kohti Laajasaloa ja Hertsikkaa.

Taajama-ajolla jatkettiin koko keskiviikkokin. Aamun omalla ajovuorollani vaunu kulki Herttoniemestä Viikin ja Malmin kautta Pukinmäkeen ja johtajavuorolla sieltä Maunulan, Pakilan, Tuomarinkylän ja jostain mistä lie Vantaan Koivuhaan kautta Tikkurilaan.

Ajamisessa saa kuorma-autoonkin verrattuna olla eniten tarkkana ajolinjansa kanssa. Vaunu kun on sen 2,88 metriä leveä, niin eipä sitä kaistoilla paljoa turhaa tilaa jää varsinkaan risteysalueilla. Tietyöt ja pysäköidyt autot ovat sitten vielä kokonaan oma lukunsa. Kun näkyvyys oikean puolen peiliinkin on vielä johtajan koipien takia varsin vaihteleva, niin oikean puolen linjan pitäminen on kyllä ihan aiheellisesti ajajan ja johtajan yhteispeliä. Mutta kyllähän se vaunu ihan nätisti siellä kaistaallan kulki!

Iltapäivästä ei sitten tyydytty enää esikaupunkihuristeluun, vaan vaunu suunnattiin kohti keskustaa. Liikenne lisääntyi, ja samassa suhteessa lisääntyi myös kääntyvien päiden määrä. Kaupungilla on varsin hauska seurata ihmisten reaktioita pasin huristaessa ohi. Katseet kääntyvät niin vauvalla kuin vaarillakin, jotkut heiluttavat, toiset vetävät käden lippaan ja taisipa sitä joku lentosuukkojakin lähettää. Kamerakännykät kuhisevat, ja kyllähän niitä nollien puhaltajia löytyy aina taksikuskeista lähtien... Taisipa sitä joku aamujakin huudella.
 
Itse ajoin Oulunkylästä Vallilan, Pasilan ja Töölön kautta Ruoholahteen. Tiukin tilanne oli Töölössä, jossa muutekin ahtaassa risteyksessä sompaillessa joku bemari livahti oikealta ohi sellaisesta raosta, että ei tainnut montaa iltasanomaa mahtua väliin... Johtajan hätäinen "linjaa vasempaan" komento taisi pelastaa bemarin maalipinnan.

Johtajan homma on kyllä varsinkin tuolla keskustan liikenteessä melkoista pyörimistä. Tarkkana pitää olla, millloin voi "vapaa" -komentoja huikkailla. Menon kun pitäisi olla toisaalta sujuvaa, mutta mikään kulkija ei kuitenkaan saa jäädä huomaamatta. Jatkuvasti pitää myös varmistua vaunun oikeasta ajolinjasta, etteivät pysäköityjen autojen peilit lähde matkaan, tai järeähköt Nokian MPT-nappularekaat pääse käväisemään jalkakäytävän puolella.

Itse johdin nyt iltapäivällä Ruoholahdesta Hietalahden, Kaivarin, Kauppatorin kautta Itäväylälle ja edelleen Laajasaloon, ja yllättävän hyvinhän se meni. Kyllä se Santahaminassa pyöriminen on selvästi jo tuonut sellaista alkavaa rutiinia tähänkin hommaan. Enää ei tarvitse keskittyä siihen johtajana olemiseen, vaan nyt pystyy jo keskittymään itse liikenteeseen, ja komennot tulevat tilanteen mukaan varsin automaattisesti. Ja yhtä tärkeää on, että ne jäävät myös tulematta sellaisissa paikoissa, joissa tilanne on ajajalla hanskassa eikä vaunulla tehdä mitään välttämättä komentoja vaativaa.

Huomenna on luvassa lisää ajoa, alkuun pääkaupunkiseudulla, ja iltapäivästä lähdetään vissiin käymään Porvoossa. Perjantai meneekin sitten pitkälti ensi viikon pasileiriin valmisteluissa.