Takaisin täysihoitolaan

Lomille lähdettäessä tunnelmat olivat samanlaisia kuin miltä tahansa reissulta kotiin palatessa. Semmoinen poissa hyvä, mutta kotona paras -fiilis. Sen sijaan kokonaan uusi tunne tuli sunnuntai-iltana, kun vuorossa oli paluu takaisin Saarelle. Ei voi sanoa, että olisi erityisemmin harmittanut, mutta kyllähän sitä väkisin mietti, että nytkö jo... Ja kun koulu- ja työmatkoihin verrattavaa rutiinia ei vielä ole, kaikki mahdollinen alkaen lomapuvussa käyskentelystä tuntui oudolta. Vaan äkkiähän sitä sitten löysi itsensä tuvasta pinkkaa särmäämästä, ja viimeistään herätyksessä 5.45 tajusi, että täällä sitä tosiaan taas ollaan.

Maanantai sujui leppoisissa merkeissä. Aamupäivällä vuorossa oli PV:n B-ajolupakurssin aloitus. Muutama tunti vierähti teorioissa, joiden ydinsanoma oli yksinkertaisuudessaan, että autoista pitää pitää huolta... Teoria kokeineen jatkuu vielä huomenna, ja jonkinmoinen ajonäytekin on joskus myöhemmin luvassa.
Iltapäivästä sulkeiset vaihtuivat toimistokäytösharjoitteluksi, ja välillä hölkättiin kadettikoululle suorittamaan 200 metrin uimataitotesti. Sen jälkeen päästiin ensimmäistä kertaa saunaan, mikä oli kyllä iltapäivän kohokohta. Loppupäivänä ei sitten mitään kummallista tapahtunutkaan: päivällinen, siivouspalvelu, munkkikahvit sodessa ja nyt tuvassa röhnöttämistä.

Seuraaviin viikonloppuvapaisiin on enää neljä aamua. Ennen niitä luvassa ainakin vähän ammuskelua ja yhden yön majoittumisharjoitus.